Tuohikotin hoitokodin historiikki

Yhdistyksen ensimmäinen runsaan kymmenen vuoden jakso 70-luvulta aina 80-luvun alkupuolelle oli pioneeriaikaa ja työn vakiintumista suomalaisessa yhteiskunnassa ja hengellisessä kentässä. 80-luvun alkupuolella alkoi verrattain nopea laajenemisvaihe, johon myöskin Tuohikotin hoitokodin perustaminen olennaisesti liittyy. Hoitokodit perustettiin samoihin aikoihin myös Muhokselle, Munsalaan, Savonrantaan ja Ähtäriin.

Suunnitelmat Valkealan Tuohikottiin perustettavasta hoitokodista alkoivat toteutua, kun Kouvolan Betania -seurakunta tarjosi yhdistykselle ostettavaksi Suorannan leirikeskuksen, joka oli Kymen helluntaiseurakuntien yhteisessä käytössä. Kuusankoskelainen leskirouva lahjoitti lisäksi mainittua tarkoitusta varten "siemenrahastoon" alkupääoman. Leirikeskus siirtyi KAN ry:n omistukseen keväällä 1983 ja samana keväänä aloitettiin remonttitalkoot.

Koti merkitsi Kymenlaakson uskoville paljon ja he uhrasivatkin sekä aikaa että rahaa kodin kuntoon saamiseksi. Erikoisesti Armas ja Paavo Vanonen Kääpälästä, "sähkömatiksi" kutsuttu Matti Salmela Anjalankoskelta sekä putkiasentaja Tapio Kunnasto Kuusankoskelta antoivat talkootöissä merkittävän panoksen.

"Emme epäröineet ryhtyä työhön, sillä tiedämme, että Herra on kanssamme ja siunaa työn", kirjoittivat ensimmäiset kodinhoitajat Tuula ja Esa Kuusinen Lähimmäinen -lehteen.
Kesäkuun 1. päivänä 1983 koti avasi ovensa. Kaikesta oli puutetta. Jopa kodin johtajan oli luovuttia omia vaatteitaan asiakkaiden hyväksi. Kymenlaakson seurakunnan ystävät lahjoittivat ruokaa, vaatteita ja huonekaluja. Miehikkäläläinen veli sai sydämelleen lahjoittaa 1000 kg riisiä ja Mikkeliläinen torikauppias 100 kg mansikoita. Pohjanmaalta tuli iso tynnyrillinen survottuja puolukoita.

Ensimmäisessä kotitoimikunnassa vaikuttivat Esa Kuusisen tukena Kauko Kuosa, Jaakko Kimpimäki ja Joel Porkka.
Ensimmäisenä vuonna hoidettiin 22 asiakasta ja heistä kertyi hoitopäiviä yhteensä 713. Terapiatyö kuului kodin ohjelmaan alusta lähtien. Vaikeasta alusta huolimatta miehiä alkoi kuntoutumaan, kuten alkoholiin ja huumeisiin sortunut "laivakokki" Hannu Salminen, joka raitistui ja toimi useita vuosia hoitokodin kokkina.

Alkuaikana työ liittyi läheisesti Kääpälän helluntaiseurakuntaan, joka sai nimekseen myöhemmin Tuohikotin helluntaiseurakunta. Seurakunnan tilaisuuksia pidettiin hoitokodin salissa ja kodin henkilökunta kantoi merkittävää vastuuta myös seurakunnassa.

Kuusisten siirryttyä seurakuntatyöhön Tuohokodin palvelukseen tuli Pirkko ja Veikko Salonen vuosiksi 1986-1988. Kari ja Lahja Hiltunen toimivat kodin vastaavina työntekijöina 1988-1991. Myöhemmin Kari Hiltunen toimi yli 10 vuotta yhdistyksen toiminnanjohtajana. Hiltusten jälkeen kotia hoitivat Pirkko ja Ari Rautavirta. Rautavirran toimiessa välillä pienen jakson Kortesjärven perhehoitokodin johtajana, sen aikana Pirkko ja Erkki Jaskari palvelivat Tuohikotissa.

Rautavirta toimi välillä Lievestuoreen seurakunnan työntekijänä, jona aikana häntä tuurasi vastaavana ohjaajana Petri Huuhtanen. Ennen Tuohikotin lopettamista 2005, kodissa toimi lyhen ajan vastaavana ohjaajana myös Taisto Blomerus.

Tilastojen mukaan Tuohikotin hoitokoti ehti tarjoamaan noin 900 miehelle kaikkiaan melkein 40.000 hoitopäivää, ennen sen lakkauttamista. Toimitilojen kunto ja kiristyneet hoitokotien tiloille asetetut yhteiskunnan vaatimukset, olivat pääsyynä toiminnan lakkauttamiseen. Tilat on myyty syksyllä 2006.